Voiko ulkomaalainen tuntea olonsa helposti turvalliseksi suomalaisissa tapahtumissa?

Suomi, joka on olevinaan todella tapahtumarikas maa. Onhan meillä kesäaikaan tapahtumaa toisensa perään, mutta talvi onkin sitten hieman hiljaisempaa aikaa. Jos suomalainen tuntee olonsa turvalliseksi, niin miksei myös ulkomaalainen voisi tuntea oloaan turvalliseksi suomalaisissa tapahtumissa?

Järjestyksenvalvonta

Suomalaisissa tapahtumissa on aina, siis todellakin aina olemassa järjestyksenvalvonta. Olkoon kyseessä sitten Ruisrock tai kirkkopuistokonsertti, niin järjestyksenvalvojia on aina.
Vaikka me suomalaiset väitämme olevamme niin rauhaa rakastavaa kansaa, niin järjestyksenvalvontaa tarvitaan silti. Ja kyllähän se tuo omanlaisensa turvan, kun ihmispaljouden keskellä näkee niitä tiettyyn työasuun pukeutuneita tyyppejä. Ja kyllä, ne tyypit siellä ovat valvomassa ihan koko tapahtuman onnistumista ja yleisen järjestyksen ylläpitoa. Niin meidän suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin puolesta.

Säännöt

Jos ikinä ja milloinkaan vaan kukaan on ulkomailla erinäisissä tapahtumissa poikennut, niin tietää sen, että meillä Suomessa on ihan omanlaisensa jonotuskulttuuri. Tapahtuma-alueelle kun halutaan sisälle, niin asettaudutaan kaikki nätisti jonoon ja jokainen vuorollaan pääsee alueelle sisälle. Jos joku uskaltaa etuilla jonossa, hän saa taatusti kuulla siitä yhdelta jos toiseltakin jonossa tönöttävältä muulta suomalaiselta.

Ei tarvitse kuin hypätä itärajan yli, niin eipä ole jonottamisesta tietoakaan. Ihan vapaasti saa käyttää kyynerpää-taktiikkaa ja se, jolla on parhain taktiikka sekä kovin ääni pääsee nopeiten muiden ohi. Joten eiköhän ulkomaalainen tunne olonsa melko turvalliseksi myös tässä mukavassa ja leppoisassa jonotuskulttuurissa. Kaikki jonossa tönöttävät tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa ja jos joku törppöilee, niin törppöilijä saa taatusti kuulla asiasta.

Suomi on muutoinkin sääntöjen kotipesä. Jokaiseen asiaan mitä meillä tapahtuu on olemassa säännöt. Jos sääntöjä rikkoo, siitä seuraa rangaistus. Ja oi kyllä, me suomalaiset olemme niinkin villiä kansaa, että ylinopeuden ajaminen on suurin rikos mitö tässä maassa voikaan tehdä. Ulkomaalaisella varmasti kestää aikansa totutella kaikkiin sääntöihin ja normeihin, mutta eiköhän sekin tuo omanlaista turvallisuuden tunnetta, kun alkaa päästä jyvälle kaikista säännöistä.

Uhoaminen

Suomalaisissa tapahtumissa on aina tarjolla alkoholia. Alkoholitarjoilu ja suomalaiset yhditsettynä tarkoittaa myös usein uhoamista ja tappeluita. Ulkomaalaisen kannattaakin siis pitää illan vieraita hieman silmällä ja pysytellä pois moisten öykkäröitsijoiden seurasta, koska viina.. Viina se vaan tuo tullessaan vihaa, raivoa, rasismia, rakkautta ja itkua. Kukaan ei vaan koskaan tiedä, mikä mainituista tunteista puskee pintaan ensimmäisenä ja kehen kyseiset tunteet kohdistuvat.

Suomalaisissa tapahtumissa hivenenkään ulkomaalaista verta ulkonäössään omaavan tyypin kannattaa kyllä pitää silmällä meitä perinteisiä suomalaisia. Ihan vaan sen vuoksi, ettei tule paha mieli itselle. Tuskin kukaan silmittömästi ja ilman syytä päälle käy, muttei sekään mahdotonta ole. Jos siis uhoamista alkaa ilmaantua, kannattaa hipihiljaa poistua öykkäröijän lähettyviltä muualle ja jatkaa iltaa mukavimmissa merkeissä.

Viime vuosien aikoina Suomeen on tullut erityisen paljon ulkomaalaisia, eritoten turvapaikan hakijoita. Monet ovat tätä vastaan, mm. siitä syystä, sillä Suomen valtiolla ei riitä rahat edes Suomessa asuvien heikompiosaisten auttamiseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että kolikolla on aina kaksi puolta, eikä ulkomaalaiset aina tarkoita pelkkiä huonoja asioita Suomelle ja sen kansalaisille. Monet ulkomaalaiset ovat ahkeria työntekijöitä, kuten alla olevasta videosta voi todeta 🙂

Mitä turistin kannattaa tehdä Helsingissä?

Jos haluaa nähdä, mitä Helsinki näyttää yläilmoista, kannattaa vierailla hotelli Tornissa. Hotelli Torni, kaupalliselta nimeltään Solo Sokos Hotel Torni, on Helsingissä sijaitseva vuonna 1931 avattu maineikas, historiallinen hotelli.
69,5 metriä korkea ja 13-kerroksinen Torni oli kirkontorneja lukuun ottamatta Suomen korkein rakennus, kunnes Fortumin (silloisen Nesteen) pääkonttori valmistui vuonna 1976 Espooseen.
Museo

Jos tykkää museoista, kannattaa vierailla nykytaiteen museo Kiasmassa, Suomen kansallismuseossa, Ateneumin taidemuseossa, Designmuseossa tai luonnontieteellisessä museossa sen mukaan, millainen museoanti kiinnostaa. Jos kirkot taas kiinnostavat, tunnetuin ja näyttävin niistä lienee aivan keskustassa sijaitseva Helsingin tuomiokirkko.

Samalla reissulla voi poiketa kauppatorilla ja suunnata sieltä myöskin hienoin näköiselle Uspenskin katedraalille. Mikäli on oikein kirkkojen ystävä, eivät esimerkiksi Johanneksenkirkko ja Mikael Agricolan kirkkokaan ole hullumpia vierailukohteita.

Kannattavaa on myös syödä jossain suomalaista ruokaa tarjoavassa ravintolassa. Sellaisia Helsingissä ovat esimerkiksi ravintola Aino, ravintola Savotta sekä Kaarna Baari & Keittiö.

Suomalaista saunakulttuuria: SkySauna ja Löyly

Tuomiokirkon, Uspenskin katedraalin ja kauppatorin läheisyydestä Katajanokalta löytyy myös pimeällä valaistu maailmanpyörä, joka avasi tänä vuonna saunan. SkySaunassa yhdistyy mahtavalla merinäköalalla varustettu sauna 40 metrin korkeudessa ja maatasolla sijaitseva rentouttava ulkoporeallas.Suomalainen sauna

Saunaelämyksen voi vuokrata maksimissaan 20:lle henkilölle. Uniikkiin saunagondoliin mahtuu samanaikaisesti 4–5 henkilöä.
Ulkomaisena turistina ja miksei suomalaisenakin Helsingissä kannattaakin ehdottomasti nauttia saunakulttuurista. Suosittu ravintola ja sauna Löyly on 1800 neliömetrin kokoinen saunakompleksi Helsingin Hernesaaressa. Näyttelijä Jasper Pääkkösen ja poliitikko Antero Vartian rakennuttama kokonaisuus valmistui toukokuussa 2016. Helsingistä löytyy myös monia muita pieniä yleisiä saunoja.

Keskusta kirkot, kauppatori ja Suomenlinna

Kauppatorilta pääsee helposti lautalla Suomenlinnaan, joka on suosittu piknikpaikka niin helsinkiläisten kuin muualta tulevien keskuudessa. Kauppatorin läheisyydestä eri terminaaleista lähtevät myös laivat Ruotsiin ja Tallinnaan. Päiväristeilyt, yön tai muutaman risteilyt ovat suomalaisille suosittua ajanvietettä.

Tallinnaan menolla onkin yleensä suomalaisten keskuudessa viinanhakureissun maine. Suurempaan ja näyttävämpään Tukholmaan taas mennään enemmänkin katselemaan paikkoja ja shoppailemaan. Risteilijöitä vetten päällä kyyditsee Tallink Silja, Viking Line sekä Eckerö Line. Suosittuja aktiviteetteja laivassa ovat myös buffetissa syöminen ja tax free -ostokset.

Jännitystä elämään: Escape roomit

Helsingissä on todella laaja valikoima erilaisia Escape roomeja, joista löytyy varmasti jokaiselle matkaajalle – myös useammalla kielellä – jotain! Jos siis olet jännitysheikki, mutta kaipaat myös haastetta älynystyröille, ota suunnaksi joku Helsingin jännittävistä Escape Roomeista!

Espoon saaristoon

Moni helsinkiläisillekin tuntematon pk-seudulta löytyvä oiva vierailukohde on Espoon saaret. Espoossa riittää rantaviivaa, jota pyöräillä ja piipahtaa mitä upeimmilla pikkusaarilla. Espoon kaupunki hoitaa saaristokuljetusta. Aikuisilta se maksaa viisi euroa yhteen suuntaan, kymmenen euroa meno-paluu.
Espoossa on 58 kilometriä merenrantaa ja 165 saarta.

Monilta saarilta löytyvät laiturit, keittokatokset, kaivot ja jätehuolto. Kaupunki kuljettaa näille saarille polttopuut sekä hoitaa jätteiden poiskuljetuksen. Osa saarista on valvottuja. Espoon saarista mainittakoon muun muassa Iso Vasikkasaari, Bylandet, Gåsgrund, Rövaren ja Stora Herrö.

Espoon saaristo

Toki Helsingistäkin löytyy: lapsiperheiden suosiossa on Korkeasaari, jonka eläintarhaan pääsee katsomaan eläimiä. Pihlajasaaret toimivat helsinkiläisenä kesäparatiisina: Pihlajasaaret on Helsingissä Lauttasaaren ja Ruoholahden edessä pienen matkan päässä mantereelta sijaitseva saariryhmä, johon kuuluvat Itäinen Pihlajasaari, Läntinen Pihlajasaari, Vadelmakupu sekä joukko pieniä luotoja

Seurasaari taas on museosaari Helsingin kantakaupungin länsilaidalla. Saaressa on toiminut vuodesta 1909 ulkomuseo, jonne on siirretty vanhoja puurakennuksia eri puolilta Suomea.

Lapsiperheitä saattaa kesäisin Korkeasaaren lisäksi kiinnostaa Linnanmäki. Lokakuussa huvipuisto näyttää hienolta, kun sen laitteet ja istutukset on syksyn pimeydessä valaistu erilaisin värein. Jo 11. kertaa tänä vuonna järjestetty Valokarnevaali päätti taas Linnanmäen kauden. Kausi päättyi juhlallisesti ilotulitukseen. Linnanmäki on Helsingissä Alppiharjun kaupunginosassa sijaitseva huvipuisto. Linnanmäellä on yli neljäkymmentä erilaista huvipuistolaitetta. Linnanmäellä on pohjoismaisista huvipuistoista eniten laitteita kävijämäärään nähden.

Näin turistikaan ei eksy suomalaisiin metsiin!

Suomalaiset metsät ovat turistille yleensä eksoottisia paikkoja täynnä nähtävää. Kannattaakin rohkeasti lähteä luontoon samoilemaan, eikä pelätä eksymistä. Tyhmä ei kuitenkaan kannata olla, vaan suunnitella ennen lähtöä miten ei eksyisi.

Kerro minne menet. Kerro läheisillesi minne olet menossa ja aikaraja mihin mennessä palaat.

Säästä puhelimesi akkua. Ei pelaamista, ei turhia sovelluksia. Akku voi pelastaa sinut jos eksyt. Tutustu paikallistamissovellukseen jota voit hätätapauksessa käyttää.

Kartta mukaan, mieluiten minigrip-pussissa. Tulitikutkin ovat pieni kantamus siihen nähden, että ne voivat hätätapauksessa olla kultaakin kalliimmat.

Kompassi mukaan. Vaikket olisikaan tottunut kompassin käyttäjä, se voi auttaa sinua kulkemaan suoraan. Eksyneenä nimittäin lähtee helposti kiertämään ympyrää, ja se johtaa vain väsymykseen.

Jos osaat käyttää gps-paikantimia, niin nyt on hyvä hyödyntää niitä. Sovelluksen saa myös älypuhelimiin.

Mitä tehdä jos eksyy?

Kiinnitä huomiota maastoon. Vaikka sinkoilisit mättäältä mättäälle marjoja ihmetellen, nosta välillä katseesi ja havainnoi ympäristöäsi. Paina mieleesi missä olet kartalla. Kun tiedät missä viimeksi et ollut eksyksissä, kykenet jollain tavoin päättelemään missä voisit nyt olla.

Pukeudu värikkäästi. Jos satut eksymään, sinut on helpompi havaita kun päälläsi on jotain epämetsäisen väristä.

Mukaan tärkeät lääkkeet ja vesipullo. Jos harhaudut reitiltäsi, pysyt paremmin toimintakykyisenä kun lääkkeet ovat mukana, vaikka et uskoisikaan niitä tarvitsevasi.

Opettele tunnistamaan ilmansuuntia luonnosta. Muurahaispesät ovat yleensä puiden eteläpuolella, samoin eteläpuolella on enemmän oksia ja kasvillisuutta. Mieti mistä suunnasta tuuli kun tulit metsää ja missä suunnassa aurinko silloin oli.

Jos kuitenkin eksyit

Älä hätäänny! Päättömänä kanana sinkoilu kuluttaa kallisarvoista energiaa. Jos on kylmä/pimeä pysy paikoillasi ja tee nuotio. Merkkituli voi myös auttaa etsijät paikalle, havujen polttamisella saa paljon savua aikaan. Järjen käyttö on kuitenkin sallittu, älä vahingossa sytytä metsäpaloa jos maasto on kuiva.

Sateella voit hakea suojaa kuusen alta, mutta silloin on erityisen tärkeää jättää huomattavia merkkejä etteivät etsijät vain kävelisi vahingossa ohitsesi.
Jos uskot eksymisen olevan vain väliaikainen hämääntyminen, pyri hakeutumaan polulle. Merkitse kulkureittisi, ettet kulje ympyrää esim. kivillä, kävyillä tai oksilla. Voit myös ripustella asioita puiden oksille.

Syö vain niitä lajeja jotka tunnistat

Hakkuuaukiolta johtaa aina metsäautotie jonnekin sivistyksen pariin. Myös maaston korkeimpaan kohtaan hakeutuminen voi auttaa hahmottamaan aluetta. Puuhunkin voi kiivetä, mutta vain jos olet harjoitellut sitä riittävästi. Ethän halua olla yhtä aikaa sekä eksynyt että loukkaantunut?
Jos löydät aukion jolta ei kuitenkaan johda polkua pois, tee aukiolle selkeä merkki vaikkapa oksista ja jää sinne odottamaan. Merkki voidaan havaita ilmasta käsin.

Jos törmäät vesistöön, seuraa rantaa. Kun et ole varma mihin suuntaan, tarkkaile veden virtausta ja seuraa sitä. Ennen vanhaan liikuttiin vesistöjä pitkin enemmän kuin teitä myöten, joten todennäköisesti törmäät asutukseen. Pelkkä oja voi auttaa löytämään rantaan ja sitä kautta takaisin kartalle.
Jos tuntuu ettet löydä omin avuin pois, pysähdy heti jonkinlaisen maamerkin nähdessäsi. Paikallinen voi tunnistaa kuvailemasi ison kiven tai hassun muotoisen kelon. Maamerkiksi käy myös suon ja metsän kohtaamispaikka.

Soita hätänumeroon ja kerro mahdollisimman selkeästi missä olet, puhelimesi pystytään mahdollisesti myös paikantamaan.

Hätätapauksessa vettä juotavaksi voi puristaa sammaleesta. Vaikka nälkä kurnisi, syö vain lajeja jotka tunnet! Tutut metsämarjat ovat hyviä jos vuodenaika on oikea, ja proteiininlähteeksi sopivat muurahaiset ja niiden toukat. Ällöttävää, mutta aivosi tarvitsevat proteiinia että pystyt toimimaan järkevästi.

Näillä aloilla voit Suomessa kohdata helposti ulkomaalaisen työntekijän

Jokaisella alalla on varmasti niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin tekijöitä. Valitettavasti myös ulkomaalaisten kohdalla uran rakennus alkaa pohjalta, samoin kuin suomalaistenkin uran rakentaminen. Jostain on aloitettava ja useimmin se mistä aloitetaan, on jossain muualla kuin ilmastoidussa toimistossa massiivisen puupöydän takana sikari tuhkakupissa käryten.

Rakennusala

Jokainen meistä on varmasti törmännyt keskustelussa rakennustyömaista yleiseen puheenaiheeseen: virolaisiin työntekijöihin. Rakennusala onkin yksi yleisimmistä aloista, joilla saatat tavata ulkomaalaisia työntekijöitä. Erityisesti Etelä-Suomessa tämä on varsin yleistä, ja jos olet vaikkapa suuntaamassa yritykseen, joka tekee kattoremontteja Lahden alueella, valmistaudu preppaamalla myös englantiasi hieman!

Urheilijat

Urheilu on aina ollut suosittua ja urheilijat liikkuvatkin paljon ympäri maailmaa hyvin sopimusten ja joukkueiden perässä. Otetaan esimerkiksi jalkapalloilijat tai jääkiekkoilijat, jotka ovat hyvän menestyksen perässä valmiita liikkumaan mihin tahansa maailmassa.

Vaikka jalkapallo ei meillä Suomessa olekaan niin suuri juttu toistaiseksi, niin kyllä jokaisessa joukkueessa aina löytyy se ulkomaanvahvistus. Tyyppi, joka on pelannut kotimaansa liigassa ja sieltä päätynyt tavalla tai toisella Suomeen pelaamaan. Jääkiekkossa SM-liiga ei ehkä ole kaikista houkuttelevin ulkomaalaisille pelaajille, mutt jokaisella kaudella varmasti joukkueesta jos toisestakin löytyy ulkomaanvahvistus. Ei siis epäilystäkään, etteikö urheilu toisi tekijöitä mukanaan myös Suomeen.

Eri maiden kansalaisuuksia

Terveydenhuoltoala

Terveydenhuoltoala vetää paljon tekijöitä. Toiset heistä ovat enemmän koulutettuja kuin toiset, mutta tekijöitä kuitenkin tarvitaan ja niitähän riittää.
Etenkin lääkärien ammattikunnassa on näkyvillä useita ulkomaalaistaustaisia tekijöitä. Toiset ovat tulleet paremman palkan perässä Suomeen ja toiset taas perheen perässä. Kukin tavallaan, mutta aivan yhtä hyviä he työssään ovat kuin suomalaisetkin lääkärit. Ulkomaalainen työntekijä

Hoitohenkilökunnassa ulkomaalaistaustaisuus on myös alkanut viime vuosina lisääntyä. Olkoon tausta sitten mistä tahansa, niin jokainen hoitaja tekee ihan yhtä arvokasta työtä. Kielimuuri saattaa joskus aiheuttaa ongelmia potilaan ja hoitajan välillä, mutta onneksi hoitaja harvemmin yksin vuorossa työskenteleekään.

Ravintola-ala

Ravintola-alalla törmää todella usein ulkomaalaistaustaisiin ihmisiin. Jos itse ravintolan pitäjä ei ole ulkomaalaistaustainen, niin tarjoilija vähintäänkin on. Onneksi meillä on rohkeita ulkomaalaistaustaisia ihmisiä Suomessa, jotka uskaltavat lähteä kokeilemaan yrittäjyyttä ja samalla rikastuttaa ravintolakulttuuriamme Suomessa. Kukapa ei kaipaisi sunnuntaisena krapula-aamuna sitä lähipitserian herkullista lättyä tai aurinkoisena talvipäivänä lounasta läheisessä kreikkalaisessa ravintolassa.

Kaupan ala

Kaupan alalla näkee paljon ulkomaalaistaustaisia tekijöitä. Olkoon kysessä sitten ihan perinteinen myyjä Sokoksella tai lähikaupan myyjä, niin enenevissä määrin myös ulkomaalaistaustaisuus alkaa näkyä perinteisissa kaupoissa.

Siistijät

Kaupassa tai kauppakeskuksessa hipaillessa näkee lähes aina siistijän, jos toisenkin. Useimmiten siistijän roolissa näkee myös ulkomaalaistaustaisia ihmisiä, jotka ovat vielä uransa alussa. Mielestäni on hienoa nähdä ulkomaalaistaustaisia myös niin sanotuissa huonomissa töissä, joita suomalaiset eivät arvosta pätkääkään. Itse kunnioitan paljonkin ulkomaalaistaustaisia, jotka ovat opiskelujen ja kotoutumisen ohella valmiita tekemään palkkatyötä, oppimaan suomenkieltä sekä työskentelemään myös suomalaisille kelpaamattomissa hommissa.
Ulkomaalainen siivooja

Autonkuljettaja

Oli kyseessä sitten taksi, kuorma-auto tai pienempi lähettiauto niin ulkomaalaistaustaisia on nähtävissä myös tässä ammatissa. Suuren suuri hatun nosto niille ulkomaalaistaustaisille, jotka todella ovat taksin kuljettajiksi ryhtyneet, koska allekirjoittanut ei eläissään voisi sitä työtä tehdä. Puhumattakaan vielä siitä, että olisin ulkomaalaistaustsena töissä taksin kuljettajana.

Autonkuljettajan ammatti on ulkomaalaistaustaiselle varmasti helppo omaksua. Kaikkia autothan toimivat samalla tavalla missä tahansa päin maailmaa. Jos siis ihminen on ikänsä jo toiminut autonkuljettajana, niin eihän suomalaisen ajokortin saaminen ole enää työn eikä tuskan takana alkuunkaan.

Nämä suomalaiset yritykset haluaisin ehdottomasti esitellä ulkomaalaisille tutuilleni

Mitä sinulle tulee mieleen, kun kuulet sanat “suomalainen yritys”? Mitä sanoisit, jos ulkomaalainen tuttavasi tai turisti kysyisi, mitkä suomalaiset yritykset pitäisi tuntea? Monille varmasti ensimmäisten vastausten joukossa olisi Nokia, ja se löytyykin tältä listalta. Katso, oletko samaa mieltä kanssani muista kandidaateista!

Fazer

Kuuluisa Fazerin sininen lienee suomalaisten ykkössuklaa (tosin se ei ole ainakaan minun lempisuklaani), mutta kuinka tähän on päästy tai päädytty? Fazerin perheyrityksen taival lähti liikkeelle syksyllä 1891, kun Karl Fazer perusti konditorialiikkeen Helsingin Kluuvikadulle. Myöhemmin hän alkoi valmistaa makeisia tehdasmaisesti.

Fazer on vanha suomalainen yritys

Fazer onnistui yhdistämään venäläisen ja ranskalaisen makeiskulttuurin sekä tuotteidensa markkinoinnin. Lisäksi hänellä oli hyvät yhteydet mm. veljeensä Max Fazeriin, jonka kanssa hän sopi makeistensa tukkujakelusta. Näin Karl Fazer laski menestyneen konsernin kulmakiven. Fazerin sininen syntyi vasta 1920-luvulla, Karl Fazerin pojan Svenin saatuaan haltuunsa sveitsiläisen suklaareseptin.

KotiPizza

KotiPizzan pizzat ovat varmasti kutkutelleet jokaisen suomalaisen makunystyröitä jossain vaiheessa heidän elämäänsä. Haluaisinkin myös ulkomaalaisten ystävieni tietävän, kuinka uniikkeja pitsoja tämä suomalainen yritys osaa tehdä – vai kuinka monessa muussa pizzeriassa olet törmännyt kanttarellien ja savuporon yhdistelmään?

Marimekko

Marimekon historia on ollut vaiheikas. Sen perustivat Armi ja Viljo Ratia vuonna 1951. Heti alussa tuli vaikeuksia siitä, että vaikka yrityksen kesävaatteet olivat suosittuja, syksyisin myynti lopahti. Kasvu kuitenkin lähti kiihtymään 1960-luvun alkupuoliskolla eri syistä, muun muassa siksi, että Yhdysvaltain presidentinvaalien alla Jacqueline Kennedy pukeutui Marimekon vaatteisiin. Vuosikymmenen toisella puoliskolla kasvukäyrä kääntyi sittenkin laskuun ja yhtiön ennustettiin jopa olevan konkurssissa parin vuoden sisällä.

Marimekkoa viedään Aasiaan

Marimekko saatiin silti pelastettua taloudellisin muutoksin. Vuonna 1974 yritys listautui pörssiyhtiöksi Helsingin pörssiin. Samana vuonna tapahtui paljon, mm. Marimekko sai Tasavallan presidentin vientipalkinnon ja presidentti Urho Kekkonen kävi vihkimässä käyttöön uuden, Kiteelle rakennetun ompelimon. Vuonna 1985 Marimekon osti Amer-yhtymä, mitä seurasivat taas taloudellisesti laihat vuodet, kunnes Kirsti Paakkanen osti sen vuonna 1991. Marimekko on ollut vuodesta 1999 taas Helsingin pörssin I-listalla.

Iittala

Iittala on toinen suomalainen design-yritys, joka tulee mieleen Marimekon lisäksi. Iittala on tehnyt yhteistyötäkin Marimekon kanssa luodessaa Mariskooli-astian. Yritys on saanut alkunsa lasitehtaana vuonna 1881 Iittalassa.

Muotoilu tuli varsinaisesti mukaan vasta 1930-luvulla, jolloin syntyi sellaisia tuotteita, kuin Alvar Aallon suunnittelema Aalto-maljakko (1936) tai Aino Aalto -lasit (1932). Muita Iittalan tuotteita ovat Oiva Toikan suunnittelemat Kastehelmi-lasiastiasarja ja Birds by Toikka -lasilintukokoelma sekä Tapio Wirkkalan suunnittelemat Ultima Thule -lasit. Sittemmin Iittala on ottanut käyttöön lasin lisäksi muitakin materiaaleja, kuten keramiikan (Kaj Franckin Teema-astiasarja) tai metallin (Timo Sarpanevan Sarpaneva-pata).

Nokia

Iittalan tavoin Nokiakin sai nimensä paikkakunnan mukaan, jossa tuotanto on aloitettu. Vaikka Nokia on nykyään tietoliikennealan toimija, se aloitti kumitehtaana (Suomen Gummitehdas). Gummitehtaalle ostettiin sittemmin lähellä toiminut Nokia Ab, jonka alaa oli puunjalostus ja sähkövoiman tuotanto. Seuraava askel oli Suomen Kaapelitehdas Oy:n osto vuonna 1922. Suomen Gummitehtaan perustaja Eduard Polón päätti ottaa kumituotteidensa nimeksi

Nokia oli suuri suomalainen yritys

Nokian vuosisadan alussa erottuakseen kilpailijoista, jotka olivat lähinnä venäläiset. Kaapelitehtaalle perustettiin 1960-luvulla elektroniikkaosasto, josta ajan mittaan kasvoi Suomen suurin yritys. Vuonna 1964 julkistettiin ensimmäinen VHF-puhelin, eli kännyköiden edelläkävijä. Monien vaiheiden jälkeen Nokia julkisti ensimmäisen GSM-puhelimensa.

Puhelinten kanssa samaan aikaan Nokia kehitti myös puhelinverkkoja, joita ilman kännykät olisivat hyödyttömiä. Lisäksi yhtiö oli mukana tietokoneiden valmistuksessa 1990-luvulle asti, jolloin se alkoi erikoistua pelkästään matkapuhelimiin ja puhelinverkkoihin sekä näiden lisäksi muihin tietoliikennealan järjestelmiin ja luopui samalla tietokoneiden ja televisioiden tuotannostaan.

Näiden lisäksi myös puunjalostus, kumiteollisuus ja kaapelituotanto myytiin vuosien saatossa pois eri toimijoille. Nykyään Nokia on jäänyt hieman jälkeen muista alan toimijoista älypuhelinten tullessa markkinoille, mutta nähtäväksi jää, miten tämän vahvan suomalaisen brändin käy.

Nämä edellämainitut brändit ovat hyvin tunnettuja ja jo vanhoja suomalaisia yrityksiä. Suomessa on kuitenkin lukuisiakin muita hienoja yrityksiä, jotka saavat mainetta ja mammonaa ulkomailla. Näistä yrityksistä ei välttämättä ole edes kuullut, ellei satu työskentelemään samalla alalla.

Tässä listausta hienoista suomalaisyrityksistä:
https://www.yrittajat.fi/uutiset/547503-10-suomalaista-huippuyritysta-kilpailee-maailmalla-aanesta-suosikkiasi