Voiko ulkomaalainen tuntea olonsa helposti turvalliseksi suomalaisissa tapahtumissa?

Suomi, joka on olevinaan todella tapahtumarikas maa. Onhan meillä kesäaikaan tapahtumaa toisensa perään, mutta talvi onkin sitten hieman hiljaisempaa aikaa. Jos suomalainen tuntee olonsa turvalliseksi, niin miksei myös ulkomaalainen voisi tuntea oloaan turvalliseksi suomalaisissa tapahtumissa?

Järjestyksenvalvonta

Suomalaisissa tapahtumissa on aina, siis todellakin aina olemassa järjestyksenvalvonta. Olkoon kyseessä sitten Ruisrock tai kirkkopuistokonsertti, niin järjestyksenvalvojia on aina.
Vaikka me suomalaiset väitämme olevamme niin rauhaa rakastavaa kansaa, niin järjestyksenvalvontaa tarvitaan silti. Ja kyllähän se tuo omanlaisensa turvan, kun ihmispaljouden keskellä näkee niitä tiettyyn työasuun pukeutuneita tyyppejä. Ja kyllä, ne tyypit siellä ovat valvomassa ihan koko tapahtuman onnistumista ja yleisen järjestyksen ylläpitoa. Niin meidän suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin puolesta.

Säännöt

Jos ikinä ja milloinkaan vaan kukaan on ulkomailla erinäisissä tapahtumissa poikennut, niin tietää sen, että meillä Suomessa on ihan omanlaisensa jonotuskulttuuri. Tapahtuma-alueelle kun halutaan sisälle, niin asettaudutaan kaikki nätisti jonoon ja jokainen vuorollaan pääsee alueelle sisälle. Jos joku uskaltaa etuilla jonossa, hän saa taatusti kuulla siitä yhdelta jos toiseltakin jonossa tönöttävältä muulta suomalaiselta.

Ei tarvitse kuin hypätä itärajan yli, niin eipä ole jonottamisesta tietoakaan. Ihan vapaasti saa käyttää kyynerpää-taktiikkaa ja se, jolla on parhain taktiikka sekä kovin ääni pääsee nopeiten muiden ohi. Joten eiköhän ulkomaalainen tunne olonsa melko turvalliseksi myös tässä mukavassa ja leppoisassa jonotuskulttuurissa. Kaikki jonossa tönöttävät tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa ja jos joku törppöilee, niin törppöilijä saa taatusti kuulla asiasta.

Suomi on muutoinkin sääntöjen kotipesä. Jokaiseen asiaan mitä meillä tapahtuu on olemassa säännöt. Jos sääntöjä rikkoo, siitä seuraa rangaistus. Ja oi kyllä, me suomalaiset olemme niinkin villiä kansaa, että ylinopeuden ajaminen on suurin rikos mitö tässä maassa voikaan tehdä. Ulkomaalaisella varmasti kestää aikansa totutella kaikkiin sääntöihin ja normeihin, mutta eiköhän sekin tuo omanlaista turvallisuuden tunnetta, kun alkaa päästä jyvälle kaikista säännöistä.

Uhoaminen

Suomalaisissa tapahtumissa on aina tarjolla alkoholia. Alkoholitarjoilu ja suomalaiset yhditsettynä tarkoittaa myös usein uhoamista ja tappeluita. Ulkomaalaisen kannattaakin siis pitää illan vieraita hieman silmällä ja pysytellä pois moisten öykkäröitsijoiden seurasta, koska viina.. Viina se vaan tuo tullessaan vihaa, raivoa, rasismia, rakkautta ja itkua. Kukaan ei vaan koskaan tiedä, mikä mainituista tunteista puskee pintaan ensimmäisenä ja kehen kyseiset tunteet kohdistuvat.

Suomalaisissa tapahtumissa hivenenkään ulkomaalaista verta ulkonäössään omaavan tyypin kannattaa kyllä pitää silmällä meitä perinteisiä suomalaisia. Ihan vaan sen vuoksi, ettei tule paha mieli itselle. Tuskin kukaan silmittömästi ja ilman syytä päälle käy, muttei sekään mahdotonta ole. Jos siis uhoamista alkaa ilmaantua, kannattaa hipihiljaa poistua öykkäröijän lähettyviltä muualle ja jatkaa iltaa mukavimmissa merkeissä.

Viime vuosien aikoina Suomeen on tullut erityisen paljon ulkomaalaisia, eritoten turvapaikan hakijoita. Monet ovat tätä vastaan, mm. siitä syystä, sillä Suomen valtiolla ei riitä rahat edes Suomessa asuvien heikompiosaisten auttamiseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että kolikolla on aina kaksi puolta, eikä ulkomaalaiset aina tarkoita pelkkiä huonoja asioita Suomelle ja sen kansalaisille. Monet ulkomaalaiset ovat ahkeria työntekijöitä, kuten alla olevasta videosta voi todeta 🙂

Ideoita ulkomaalaisille yrityksille Suomeen suuntautuvan kokousmatkan järjestämiseen

Jos haluaa näyttää työntekijöilleen tai asiakkailleen palan hienointa Suomea, kannattaa suunnata ehdottomasti mahdollisemman pohjoiseen Lappiin. Kannattaa suunnata esimerkiksi Inariin, Kittilään, ihan rajan tuntumaan Kilpisjärvelle, Luostolle tai Ylläkselle.

Mitä pohjoisemmas menee, sitä suuremmalla todennäköisyydellä voi nähdä talvella revontulia. Sitä karumpaa on myös luonto. Lapin näkemällä ulkomaalainen saa kunnon käsityksen Suomen puhtaasta luonnosta ja energioista.

Moni Lapissa vaeltamassa käynyt kehuu vuolain sanoin ääretöntä erämaata ja Lapin mystisyyttä. Vaeltamaan on hyvä mennä keväällä, kesällä tai syksyllä siten, että ulkona tarkenee nukkua teltassa. Elämykseen voi kuulua se, että juodaan kuksalla vettä tunturipurosta ja syödään itse nuotiolla kypsennettyä lihaa. Mitä lähempänä juhannuksen aikaa vaeltamaan menee, sitä enemmän ihmetystä ulkomaalaisille aiheuttaa se, ettei aurinko koskaan laske. Sitä osaa suomalaisenakin kummasti arvostaa, kun pimeä alkaa talvella kolkutella ovella jo aikaisin iltapäivällä töissä toimistossa istuessa.
Lappi kannattaa näyttää ulkomaalaisille

Joka tapauksessa vaeltamisen jälkeen niin keho kuin mieli tuntuu varmasti levänneeltä, kunhan vaeltamisesta ei ole tehnyt suurta urheilusuoritusta, vaan on edennyt hissukseen ja ottanut levon kannalta.

Ylläkselle tai Leville laskettelemaan

Jos kokoustamiselta jää luppoaikaa, Lappi tarjoaa myös tietysti hyvät laskettelu- ja lautailumahdollisuudet. Näistä parhaiten tunnetaan varmaan Ylläs ja Levi. Levi on enemmän pöydällä tanssivien bilettäjien paikka, kun taas Ylläs hurmaa pitkillä rinteillään ja upeilla hiihtomaisemillaan.

Hitusen edukkaammin taitaa päästä Rukalle menemällä, eikä matkakaan ole niin pitkä. Lapissa lentokenttiä on Enontekiöllä, Ivalossa, Kemi-Torniossa, Kuusamossa, Kittilässä ja Rovaniemellä. Näihin lienee kuitenkin huonosti lentoja mistään ulkomailta, vaan aina on lennettävä Helsingin kautta.

Lapissa voit käydä huskyajelullaLapissa voi nähdä myös poroja, päästä poro- tai huskyajelulle, tutustua saamelaiskulttuuriin ja käydä tervehtimässä joulupukkia. Ruma Rovaniemi ei kuitenkaan tarjoa matkailijalle järin paljon muuta nähtävää kuin Santa Parkin ja pohjoisen napapiirin.

Perusasiat kuntoon

Tärkeintähän bisnesmatkaajille on kuitenkin, että määränpäästä löytyy tarpeeksi iso majapaikka, kuten hotelli, jossa on hyvät kokoustilat. Varmaan jokaisesta kunnon kokoisesta hotellista löytyy jonkinlaiset kokoustilat. Mikään ei häiritse kokoustamista yhtä paljon kuin huonosti nukuttu yö huonossa sängyssä, nälkä ja toimimaton ilmanvaihto. Matkanjärjestäjän kannattaa siis varmistua, että perusasiat ovat kunnossa.

Jotta kuulijoiden mielet pysyisivät mahdollisimman virkeinä, on heille kuitenkin syytä järjestää jotain huvitusta kuten iltaohjelmaa. Hyvää iltaohjelmaa on käyttää vieraita muun muassa hyvää suomalaista perinneruokaa, kuten poroa, perunamuusia ja puolukkahilloa, syömässä tunnelmallisessa ravintolassa. Mikä sen parempi, jos ravintolassa esiintyy vielä jokin tunnettu suomalainen artisti tai teemaan sopivasti esitetään vaikka kansanperinnemusiikkia.

Lapin lisäksi eteläiseen Suomeen

Mikäli kokoustajilla riittää kuitenkin aikaa, paras matka Suomeen suuntautuukin Lapin lisäksi Helsinkiin näyttäviin juhlatiloihin ja esimerkiksi Turun saaristoon tai kesäisin suurimmalle järvellemme Saimaalle. Tällöin ulkomaalaiset mahdollisemman kattavan kuvan Suomesta.

Helsingissä oiva kokouspaikka on Suomenlinna. Samalla reissulla kokoustajat pääsevät kesäisin maistelemaan mansikoita ja syömään vaikka kalakukkoa kauppatorilla, mikäli eivät sitten poikkea syömässä sitä Savossa asti. Voipa vierailla samalla vaikka myös Uspenskin katedraalissa ja lähellä sijaitsevassa Helsingin tuomiokirkossa. Helsingistä löytyy tietysti Suomen mittapuulla parhaiten nähtävyyksiä ja iltaohjelmaa.Suomenlinna on kaunis paikka

Turun saaristoon taas kannattaa suunnata ehdottomasti kesällä. Siellä suosittu ja kätevä aktiviteetti on pyörän vuokraus. Jos kaipaa vierailulta johonkin suomalaiseen tapahtumaan tutustumista, varteenotettavia vaihtoehtoja ovat vaikkapa Porin Jazzit, Savonlinnan oopperajuhlat tai jokin muu festivaali, kuten esimerkiksi elokuussa Helsingissä järjestettävä Flow Festival. Suomen festivaalit ovat toki paljon pienempiä kuin mitä maailmalta voi löytää. Toisaalta kokousmatkustajat eivät ole ehkä innokkaimpia festivaalikävijöitä, joten heidän kanssaan voi olla parempi pysytellä illanvietossa vain baareissa ja ravintoloissa.

Suomen ylpeyden aiheet vuonna 2016

Vuosi alkaa lähestyä loppuaan, joten on aika muistella vähän huippuhetkiä. Meillä oli muutamia erityisen mieleenjääneitä urheilijoita ja palkintoja erilaisista asioista. Muutamat klassikotkin pysyvät listalla vuodesta toiseen. Vuosi 2016 oli täynnä kaikenlaista jännää, mutta muista edes nämä suomalaiset ylpeydenaiheet.

Kasvojensiirtoleikkaus. HUS suoritti alkuvuodesta Pohjoismaiden ensimmäisen ja maailman 35. kasvojensiirtoleikkauksen. Miettikää kuinka suuri maapallo on, ja sitten täällä pikkuisessa maassa saadaan aikaan tällainen onnistunut leikkaus. Mielettömän hieno juttu potilaalle, ja upeaa että meillä on ammattitaitoa näin harvinaisiin operaatioihin.

Maailman puhtain ja vihrein maa. Amerikkalaisyliopistojen indeksien mukaan vuonna 2016 Suomi on ollut maailman puhtain ja vihrein maa. Ei varsinaisesti ole mikään yllätys, mutta hyvä että se on muuallakin huomattu. Tässäpä hyödynnettävää matkailumarkkinoille! Pidetään tilanne tällaisena, luonto uusiutuu mutta ei aarniometsää hetkessä kasvateta.

Talous. Kaiken kärvistelyn jälkeen ollaan pikkuhiljaa palaamassa kasvu-uralle. Ei meillä hirmu hyvin vieläkään mene, mutta valoa näkyy tunnelin päässä ja ennusteet lupaavat parempaa. Työllisyyskin osoittaa kohentumisen merkkejä.
Taloustieteen Nobel-palkinto. Bengt Holmströmille myönnettiin Taloustieteen Nobel-palkinto sopimusteorian tutkimuksistaan. Nyt kun vielä saataisiin kotimaassa hyödynnettyä osaamisen soveltaminen…

Suomessa raha kasvaa puussa

Lukutaito. Suomessa 99 % aikuisväestöstä osaa lukea. Aina ei tule ajateltua kuinka tämäkään asia ei ole kaikkialla maailmassa itsestäänselvyys. Lukutaito tarkoittaa mahdollisuutta hankkia tietoa, ja ilman sitä elämä olisi huomattavasti hankalampaa.

Tasa-arvo. Vielä on matkaa erityisesti palkkojen tasa-arvoon, mutta monessa muussa suhteessa meillä menee jo hyvin. Esimerkiksi tyttövauvat nähdään yhtä arvokkaina, kuin pojatkin.

Parannukset sisäilmaan. Vanhojen talojen sisäilmaongelmia, varsinkin julkisella puolella, käsiteltiin entistä kovemmalla kädellä vuonna 2016. Sisäilmatutkimusten määrä on selvästi kasvussa, ja erityisesti lasten hyvinvointiin koulurakennusten mittausten muodossa on kiinnitetty hyvin paljon huomiota!

Äitiyspakkaus. Vuodesta toiseen saamme olla ylpeitä siitä, miten jokaiselle uudelle veronmaksajalle tarjotaan aloituspakkauselämään. Myös vuonna 2016 saimme kansainvälistä huomiota (ihastelevaa ja ihmettelevää) kun vauvamme nukkuvat pahvilaatikoissa. Myös Kanadassa alettiin vuonna 2016 jakaa vastaavaa pakkausta.

Koulutus. Ilmainen, tasa-arvoinen ja tasokas koulutus on ylpeydenaiheemme vuodesta toiseen. Ulkomailtakin tullaan meille oppimaan koulutusjärjestelmämme hienouksia. Vaikka tuloksemme Pisa-testissä hieman tippuikin, edelleen ollaan kärkipäässä.

Johtajuus. Legatum-instituutin mukaan Suomi on maailman parhaiten johdettu maa. Kriteereihin kuului mm. kansalaisten äänestysaktiivisuus ja naisten osuus parlamentissa.

Slush. Euroopan johtava startup-tapahtuma kerää niin paikallisia, kuin runsain mitoin ulkomaisiakin osallistujia. Tapahtuma lisää osaltaan innokkuutta yrittämiseen. Pieni maa pystyy tämän tapahtuman kautta houkuttelemaan osaavaa työvoimaa ja yrittäjiä puoleensa.

Nyhtökaura. Tulevaisuuden ruokaa ovat kasviproteiinit. Vuonna 2016 suomalainen nyhtökaura löi itsensä läpi markkinoiden. Uutuustuote revitään käsistä ennen kuin se ehtii hyllyyn ja potentiaalia on myös vientiin.
Nyhtökaura on suomalainen juttu

Cleantech. Cleantech-ala jatkoi kasvuaan. Erityisen hienoa on että suuri osa tästä alasta on teknologian ja osaamisen vientiä muihin maihin, eli talouskasvua saadaan maan rajojen ulkopuolelta.

Saara Aalto. Tykkäsit tai et, pakko myöntää että hyvin mimmi on vetänyt brittien X-Factorissa! Samalla viedään maailmalle kuvaa että Suomesta tulee hyviä laulajia.

Patrik Laine. Pelasi kaikkien aikojen nuorimpana suomalaisena jääkiekon MM-kilpailuissa vuonna 2016. Nykyään pelaa NHL.ssä ja on usein urheilu-uutisissa huipputulostensa ansiosta.

Olympiapronssi. Mira Potkonen voitti Rion olympialaisissa pronssia nyrkkeilystä. Vaikka Rion mitalisaalis jäi muuten laihaksi, voidaan arvostaa sitten enemmän tätä harvinaista herkkua.
Olympiapronssi Suomalaiselle

Leo-Pekka Tähti. Vuoden yleisurheilija kelasi vuonna 2016 neljännen perättäisen paraolympiakultansa. Siinä on suomalainen sisukkuus parhaimmillaan edustettuna.

Tasa-arvoinen avioliittolaki.  Kansalaisten lakialoite on lopultakin saatu siihen vaiheeseen, että presidentti Sauli Niinistö vahvisti tasa-arvoisen avioliittolain 8.4.2016 ja laki tulee voimaan 1.3.2017. Lämpimästi onnea kaikille tätä uutista odottaneille!

Eli ei ihan huonosti tämäkään vuosi mennyt. Ensi vuonna onkin sitten isommat bileet kun täytetään 100 vuotta, joten eiköhän keksitä roppakaupalla lisää uusia ylpeydenaiheita.