Nämä suomalaiset yritykset haluaisin ehdottomasti esitellä ulkomaalaisille tutuilleni

Mitä sinulle tulee mieleen, kun kuulet sanat “suomalainen yritys”? Mitä sanoisit, jos ulkomaalainen tuttavasi tai turisti kysyisi, mitkä suomalaiset yritykset pitäisi tuntea? Monille varmasti ensimmäisten vastausten joukossa olisi Nokia, ja se löytyykin tältä listalta. Katso, oletko samaa mieltä kanssani muista kandidaateista!

Fazer

Kuuluisa Fazerin sininen lienee suomalaisten ykkössuklaa (tosin se ei ole ainakaan minun lempisuklaani), mutta kuinka tähän on päästy tai päädytty? Fazerin perheyrityksen taival lähti liikkeelle syksyllä 1891, kun Karl Fazer perusti konditorialiikkeen Helsingin Kluuvikadulle. Myöhemmin hän alkoi valmistaa makeisia tehdasmaisesti.

Fazer on vanha suomalainen yritys

Fazer onnistui yhdistämään venäläisen ja ranskalaisen makeiskulttuurin sekä tuotteidensa markkinoinnin. Lisäksi hänellä oli hyvät yhteydet mm. veljeensä Max Fazeriin, jonka kanssa hän sopi makeistensa tukkujakelusta. Näin Karl Fazer laski menestyneen konsernin kulmakiven. Fazerin sininen syntyi vasta 1920-luvulla, Karl Fazerin pojan Svenin saatuaan haltuunsa sveitsiläisen suklaareseptin.

KotiPizza

KotiPizzan pizzat ovat varmasti kutkutelleet jokaisen suomalaisen makunystyröitä jossain vaiheessa heidän elämäänsä. Haluaisinkin myös ulkomaalaisten ystävieni tietävän, kuinka uniikkeja pitsoja tämä suomalainen yritys osaa tehdä – vai kuinka monessa muussa pizzeriassa olet törmännyt kanttarellien ja savuporon yhdistelmään?

Marimekko

Marimekon historia on ollut vaiheikas. Sen perustivat Armi ja Viljo Ratia vuonna 1951. Heti alussa tuli vaikeuksia siitä, että vaikka yrityksen kesävaatteet olivat suosittuja, syksyisin myynti lopahti. Kasvu kuitenkin lähti kiihtymään 1960-luvun alkupuoliskolla eri syistä, muun muassa siksi, että Yhdysvaltain presidentinvaalien alla Jacqueline Kennedy pukeutui Marimekon vaatteisiin. Vuosikymmenen toisella puoliskolla kasvukäyrä kääntyi sittenkin laskuun ja yhtiön ennustettiin jopa olevan konkurssissa parin vuoden sisällä.

Marimekkoa viedään Aasiaan

Marimekko saatiin silti pelastettua taloudellisin muutoksin. Vuonna 1974 yritys listautui pörssiyhtiöksi Helsingin pörssiin. Samana vuonna tapahtui paljon, mm. Marimekko sai Tasavallan presidentin vientipalkinnon ja presidentti Urho Kekkonen kävi vihkimässä käyttöön uuden, Kiteelle rakennetun ompelimon. Vuonna 1985 Marimekon osti Amer-yhtymä, mitä seurasivat taas taloudellisesti laihat vuodet, kunnes Kirsti Paakkanen osti sen vuonna 1991. Marimekko on ollut vuodesta 1999 taas Helsingin pörssin I-listalla.

Iittala

Iittala on toinen suomalainen design-yritys, joka tulee mieleen Marimekon lisäksi. Iittala on tehnyt yhteistyötäkin Marimekon kanssa luodessaa Mariskooli-astian. Yritys on saanut alkunsa lasitehtaana vuonna 1881 Iittalassa.

Muotoilu tuli varsinaisesti mukaan vasta 1930-luvulla, jolloin syntyi sellaisia tuotteita, kuin Alvar Aallon suunnittelema Aalto-maljakko (1936) tai Aino Aalto -lasit (1932). Muita Iittalan tuotteita ovat Oiva Toikan suunnittelemat Kastehelmi-lasiastiasarja ja Birds by Toikka -lasilintukokoelma sekä Tapio Wirkkalan suunnittelemat Ultima Thule -lasit. Sittemmin Iittala on ottanut käyttöön lasin lisäksi muitakin materiaaleja, kuten keramiikan (Kaj Franckin Teema-astiasarja) tai metallin (Timo Sarpanevan Sarpaneva-pata).

Nokia

Iittalan tavoin Nokiakin sai nimensä paikkakunnan mukaan, jossa tuotanto on aloitettu. Vaikka Nokia on nykyään tietoliikennealan toimija, se aloitti kumitehtaana (Suomen Gummitehdas). Gummitehtaalle ostettiin sittemmin lähellä toiminut Nokia Ab, jonka alaa oli puunjalostus ja sähkövoiman tuotanto. Seuraava askel oli Suomen Kaapelitehdas Oy:n osto vuonna 1922. Suomen Gummitehtaan perustaja Eduard Polón päätti ottaa kumituotteidensa nimeksi

Nokia oli suuri suomalainen yritys

Nokian vuosisadan alussa erottuakseen kilpailijoista, jotka olivat lähinnä venäläiset. Kaapelitehtaalle perustettiin 1960-luvulla elektroniikkaosasto, josta ajan mittaan kasvoi Suomen suurin yritys. Vuonna 1964 julkistettiin ensimmäinen VHF-puhelin, eli kännyköiden edelläkävijä. Monien vaiheiden jälkeen Nokia julkisti ensimmäisen GSM-puhelimensa.

Puhelinten kanssa samaan aikaan Nokia kehitti myös puhelinverkkoja, joita ilman kännykät olisivat hyödyttömiä. Lisäksi yhtiö oli mukana tietokoneiden valmistuksessa 1990-luvulle asti, jolloin se alkoi erikoistua pelkästään matkapuhelimiin ja puhelinverkkoihin sekä näiden lisäksi muihin tietoliikennealan järjestelmiin ja luopui samalla tietokoneiden ja televisioiden tuotannostaan.

Näiden lisäksi myös puunjalostus, kumiteollisuus ja kaapelituotanto myytiin vuosien saatossa pois eri toimijoille. Nykyään Nokia on jäänyt hieman jälkeen muista alan toimijoista älypuhelinten tullessa markkinoille, mutta nähtäväksi jää, miten tämän vahvan suomalaisen brändin käy.

Nämä edellämainitut brändit ovat hyvin tunnettuja ja jo vanhoja suomalaisia yrityksiä. Suomessa on kuitenkin lukuisiakin muita hienoja yrityksiä, jotka saavat mainetta ja mammonaa ulkomailla. Näistä yrityksistä ei välttämättä ole edes kuullut, ellei satu työskentelemään samalla alalla.

Tässä listausta hienoista suomalaisyrityksistä:
https://www.yrittajat.fi/uutiset/547503-10-suomalaista-huippuyritysta-kilpailee-maailmalla-aanesta-suosikkiasi

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *